Otters of the Hill View Farm: Emma ekaluokkalainen

Mun pieni (? - 4.7 -kiloinen) esikoisvauvani aloitti koulu-uransa reilu vuosi sitten viisivuotiaana. Ensin kaksi kuukautta esikoululuokalla Blue Mountains -kansainvalisessa koulussa, joka oli hurjan pieni ja kylla tosi kiva mutta kun se oli niin pieni koulu ettei oppilaita ollut kuin 20 niin se tarkoitti myos sita ettei koulussa ollut toista Emman ikaista. Seuraavaksi nuorin oli jo viisi vuotta vanhempi.
Emma viihtyi siella kylla hyvin, tykkasi hurjasti isommista ystavistaan ja ystavat tykkasivat myos 'varapikkusiskostaan' - kaikki muut koulun oppilaat olivat sisaoppilaitoslaisia ja siis kaukana omasta perheestaan ja nuoremmista sisaruksistaan.

Huhtikuussa viime vuonna Emma paasi kuitenkin vaihtamaan koulua Hebron- kouluun, joka on vuonna 2009 valittu Intian kolmanneksi arvostetuimmaksi kansainvaliseksi kouluksi. On vaan aikamoinen onni etta satutaan asumaan juuri samassa kaupungissa kuin Hebron! Emmaa koulun vaihtaminen tietysti jannitti ja hanelle oli selvasti tarkeaa saada kirjoittaa kortit kaikille opettajille ja ystavilleen BlueMountains -koulussa etta "I don't want to go to Hebron but I have to." Han myos halusi tietaa voiko vaihtaa takaisin BM kouluun sitten kun on isompi. Lupasimme etta toki voit jos silloin viela tahdot vaihtaa.

Hebronin esikoululuokalta loytyi kuitenkin ihana yllatys - Emma Clements; australialais-intialainen tytto ja naista kahdesta Emmasta tuli akkia parhaat ystavat. Opettaja, australialainen Mrs. Wallace, on myos suuri ihailun kohde - ja Emmalla on myos sama lempivari kun opettajallaan; liila. BM-koulun kaverit unohtuivat nopeasti ja Emmaa alkoi jopa ujostuttaa kun naki vanhoja opettajiaan kaupassa.

Nyt on vuosi kulunut, esikoululuokkalaisista on tullut ekaluokkalaisia jotka kohta siirtyvat tokaluokalle. Kouluvuosi on ollut taynna ihania tapahtumia, ja en voi kuin todella ihailla opettajien & henkilokunnan energiaa ja lahjoja. On ollut koko koulun maastojuoksukilpailu, oppilaskunnan illanviettoja koko koululle (vanhemmat tervetulleita), draama-viikkoa, ala-asteen joulunaytelma-musikaali, joulujuhlaillallinen (sinne me ei paasty), joulukirkko, 'crazy hair day', kirjapaiva (jolloin pitaa pukeutua joksikin satukirjahahmoksi), kaksi eka-tokaluokan retkipaivaa Ootyssa, urheilupaiva (vanhemmat paasivat osallistumaan saappaan heittoon ja vesikulhoviestiin), uintigaala, paasiais-produktio, ala-asteen konsertti (Emma esitti Prinsessa Ruususta) ja viime viikolla oli eka-tokaluokan pitama aamunavaus koko ala-asteelle ja johon vanhemmat oli kutsuttu ihan kutsukorteilla.

Tanaan tuli eka-tokaluokalle kaksi uutta tyttoa; kaksoset Skotlannista ja Emma & Emma oli maaratty uusien tyttojen 'buddies' -kavereiksi auttamaan uuteen kouluun sopeutumisessa. Emma oli naista uusista kavereista tosi innoissaan ja pohti miten he eivat tietenkaan tieda edes etta milla kellon soitolla pitaa menna sisaan ja mika kello kuuluu ala-asteelle ja mika yla-asteelle/lukiolaisille. Onneksi on buddies.

Emma on oppinut lukemaan hyvin ja kirjoittamaankin aika sujuvasti. Englanti ensimmaisena kielena opitaan tietysti lukemaan ja kirjoittamaan eri tavalla kun miten meille aikoinaan opetettiin kun englanti tuli kolmannella luokalla vieraana kielena, ja kaikki osasi jo lukea suomea. Emmalla oli aluksi 'high frequency words' sanalistoja joista opetellaan lukemaan tuttuja sanoja ja nykyaan on 'spelling test' -sanalistoja joista opetellaan kirjoittamaan sanoja joissa on aina jokin sama aanne. Kotiin ei tule muuta laksya kuin yksi lyhyt satukirja/paiva luettavaksi ja 'spelling test'-sanalistoja saa harjoitella omassa tahdissa. Lukukirjoissa on eri tasoja ja Emma on niista hyvin tietoinen. Sita riemua kun han paasi E-tasolle muutama viikko sitten. Ja heti alkoi jannaaminen etta koska F-tasolle...

Brittilaisessa koulusysteemissa ihanaa on koulupukupakko. Aamut voisivat olla aikalailla hankalia jos ulkonaostaan ja tyylistaan aika tarkka ekaluokkalainen saisi joka aamu valita vaatteensa. Nyt ei vaihtoehtoja ole. Tummansiniset housut ja vaaleansininen T-paita. Tai tummansininen liivimekko ja vaaleansininen paita. Liikuntatunnille tummansiniset urheilushortsit ja tummansininen paita, koska Emma kuuluu blue-teamiin. Tama joukkuevari pysyy samana koko kouluian ja perityy myos perheessa eteenpain. Eli Saara tulee kuulumaan automaattisesti 'Blue-House'iin ja jos heilla on joskus lapsia Hebronissa niin hekin kuuluvat sinisiin. Toinen joukkue on 'Golden House' keltaisilla urheilupaidoilla.

Lukiossa, kahtena viimeisena vuotena (A-levels) ei tarvitse enaa pitaa koulupukua ja toissa viikolla nain vilauksen lukiolaisperinteista kun viimeinen luokka ennen A-levelsia jai lukulomalle ja vietti siis viimeista koulupukupakkopaivaa penkkarityyliin pukeutumalla. Taas kavi mielessa se hassu ajatus ja tunne etta 'hei, enko makin ole vahan niin kuin lukiolainen vielakin???"