Karhuja ja muita elaimia

Parasta Korkeasaaressa?

 
Tapasimme viime viikolla ystavani Lauran lapsineen Korkeasaaressa. Parasta elainantia olivat Saaran mielesta karhut, minun ja Emman mielesta kengurut ja Samun (5v.) mielesta kaikki sademetsatalon sammakot ja kaarmeet. Naytti kuitenkin silta etta kaikista kivointa lapsiraadin mielesta olivat elaintarhan leikkipuistot. Taputettavia kotielaimia myos vahan kaivattiin.

Kollegani Urpu, joka on ollut meilla Intiassa vapaa-ehtoistyossa jo kolmena vuotena perakkain on ottanut alla-olevan kuvan karhuista jotka joulu-helmikuun aikana saannollisesti noin kello kuusi iltapaivalla tulivat aivan meidan aidan viereen. Kerran loppui Emman ja minun pyorarailyharjoituslenkki lyhyeen kun puiden takaa pilkisti norsun karsa. Kiipeilytelineita ja leikkilaivoja meidan pihalla ei ole.

Random photos - summer in Finland

Kivijarvi - Taavetti

 

Emma & Vekkis

Saara & Hemmo

Stranded!?!

Pancakes for dinner

Emma - the bird watcher took this photo - seagull in its nest

In the city of Helsinki, going to eat strawberries in the harbour market

Seurasaari beach

Friends forever

Pappa & girls building with legos

Suomessa - In Finland

Emma

Lappeenranta beach

Kivijarvi-lake

Lappeenranta

Mikkeli, Neitvuori - Emma, Eetu, Saara, Silja, vauva ja Suvi

Apple tree

 

Saara

 

Mamula - the grandparents house

Planting potatoes with Ilari

  

Saara 4 vuotta

On taas ehtinyt tapahtua kaikenlaista, ihmeellisinta tietysti se, etta meidan pieni naurutiikeri-Saara on jo neljavuotias - melkein samanikainen siis kuin Emma silloin kun viimeksi olimme Suomessa kesalla!!

Saaran ensimmainen 4-vuotissynttarikakku, eli synttariaamiaiskakku. Sankari oli toivonut mansikkakakkua, joten ensimmainen kommentti heti herattyaan oli "Missa mansikat?" Mansikkakakkua tarjottiin sitten iltapaivalla kun Aimee & Bexie-ystavat tulivat lastenkutsuille.

Pidimme pienet synttarijuhlat uudessa kaupunkikodissamme muutama paiva ennen varsinaista juhlapaivaa ja sitten aprillipaivana eli Saaran oikean syntymapaivana olimme uima-altaalla ystavani Miitan ja hanen poikiensa kanssa. Emma on hurjasti reipastunut uimisessa parin viime kuukauden aikana ja hyppii tasajalkahyppyja veteen ja jaksaa uida ainakin 5 metria ihan itse. Saara innostui uimarenkaasta ja uskaltautui paastamaan altaan reunasta irti ja kellumaan ihan oikeasti.
Viela olisi tarkoitus pitaa yhdet juhlat kunhan Nana tulee Uudesta Seelannista meille huhtikuun lopulla.

Muutimme maaliskuun puolessa valissa uuteen kotiin Ootyssa kun edellisen asunnon omistaja halusi tehda meidan kodista huoneistohotellin. Vaikka me hyvin viihdyttiinkin siella aluksi niin oli jo ihan helpotus paasta muuttamaan pois koska meidan ylakerran asunnot oli jo muutettu hotellikayttoon. Joka viikonloppu ylakerran terassilla oli uusi porukka, ja valilla viikonloppujuhlinta oli aika aanekasta. Kun kannettiin viimeisia tavaroita pois, monet meidan naapureista vilkuttivat parvekkeiltaan ja sanoivat etta ovat niin harmissaan kun joudumme muuttamaan pois ja etta meinaavat valittaa kaupunginhallintoon siita turisti-majatalo-toiminnasta.

Mutta nyt siis ollaan uudessa kodissa joka on kylla pienempi kuin edellinen mutta tama on niiiin ihanaa elamaa! Aurinko paistaa ikkunoista sisaan koska ollaan toisessa kerroksessa (edellinen koti oli ekassa kerroksessa ja niin muiden talojen ymparoima ettei aurinko juuri paassyt sisaan), koulun portti on alle 100m paassa ja ihan kaikkein parasta on se, etta seinanaapureina on Emman ystavan perhe ja heti vastapaisessa talossa asuu Saaran uusi leikkikaveri, joka tulee olemaan samalla yhdistetylla esikoulu-ekaluokalla ensi syksyna. Kun aamulla avaan meidan ulko-oven (joka on sitten koko paivan apposen auki) vilahtaa Saara usein jo yopuvussa seinanaapurien puolelle. Ja tytot ovat nukkumaanmenoaikaan asti yhdessa jommalla kummalla puolella. Isommilla tytoilla eli Emmalla ja naapurin Amylla on meidan parvekkeella 'club' eli oma leikkipaikka missa tehdaan kaikkia jannia 'club' juttuja, on club-vihot ja -saannot yms. Ja pikkutytot eli Saara ja Janina leikkivat prinsessoita joiden elamaan kuuluu tapaamisia ja sairaita isoaiteja ja vauvojen hoitoa ja aina valilla vatsaontelokirurgisia toimenpiteita ja saippuakuplia.
Ja meidan 'kotikatu' on niin rauhallinen etta Emma voi hyvin ajaa siina myos pyoralla.
Asunnon omistaja asuu alakerrassa ja heilla on kotonaan suklaatehdas. Suklaahimoissaan Saara oli tanaan tosi reipas ja paatti menna itse pyytamaan 'suklaatadilta' suklaata, kun ei ole tati vahaan aikaan tarjonnut suklaata meille oma-aloitteisesti. Kavi ihan kolkuttamassa ovelle mutta sitten ei ollutkaan kukaan kotona.

Uusien leikkikaverien kautta Saaran englanti on taas parantunut hurjasti vaikka kylla han selkeasti sekoittaa kielia enemman kuin Emma ikina, nuorempanakaan. Vaikka Saara ei sita ymmartanytkaan, oli meidan mielesta ehdottomasti paras synttarilahja se naapurin Amyn aidilta (koululla sihteerina) juuri juhlapaivana tullut sahkoposti etta Saara otetaan esikoululuokalle elokuussa. Meita oli jannittanyt aika lailla se etta miten kay koska tiedossa oli ettei hakijoita esikouluun ole muita ja koulussa ei ainakaan moniin vuosiin ole ollut tilannetta ettei esikoulussa olisi ollut ketaan henkilokunnan lasta. Koulun johtokunnan ja jonkun neuvoston oli siis paatettava etta onko ensivuonna esikoulu, vaikkakin vaan yhdelle, ei-henkilokunnan lapselle vai suljetaanko koko esikoulu vuodeksi. Paattivat etta ei suljeta, otetaan Saara Anya Philomena Otter yhdistetylle esikoulu-eka-tokaluokalle. Ma olin niin helpottunut ja onnellinen ja liikuttunut etta kyyneleethan oli silmissa. Kuten oli myos viikkoa aikaisemmin Emman luokan aamunavauksessa joka oli niin ihana. Olen yrittanyt ladata facebookiin viedonpatkaa siita aamunavauksesta mutta toistaiseksi ei ole onnistunut.

Huomenna on ala-asteen avoimien ovien paiva ja Emman luokassa on meneillaan olevan hyonteisteeman mukaisesti "butterfly cafe" - tasta ollaan aikalailla innoissaan ja meille on vihjailtu jatkuvasti siita kaikesta "so cool" mita perhoskahvilassa on tarjolla. Kuulemma paistettuja punaisia muurahaisia, suovetta ja jotain etanoita yms. Sain osallistua valmisteluihin ja tanaan teimme sokerimassasta perhosia ja tietenkin myos maalasimme ne pastavareilla (kiitos Elisalle!). 3-4 luokassa on toisen maailmansodan voitonjuhlateema. Ma rakastan taman koulun teemamuotoista opetusta!

---Ja tama paivitys oli jostain syysta jaanyt kesken ja paivittymatta, siksi nain suuri viive (nyt on kesakuu jo!)---

Emma 7 vuotta

Ei loytynyt ihan oikeaa numeroa kakun paalle mutta kelpasi tamakin taitavalle laskijalle

Tammikuun kahdeksantena paivana vuonna 2005 minusta tuli aiti. Siita on jo seitseman vuotta.
Enka ole vanhentunut yhtaan... Ja kuitenkaan en ole se sama Ilona kuin ennen esikoista.

Ennen joulua oli meidan Suomi-osoitteeseen tullut ilmoitus Emman oppivelvollisuuden alkamisesta elokuussa 2012. Emma on jo kovasti koululainen ja kommentoi: "I am so not going to go to some silly first standard!" Elokuussa alkaa kolmas luokka.

Synttareita juhlittiin sankarin toiveiden mukaisesti kuuden ystavan kera hampurilaisravintolassa ja sen jalkeen kotona suklaakakulla, ilmapalloilla ja karkkikoruaskarteluilla. Emmaa hieman huoletti mun kakunleipominen ja han viela edellisiltana varmisteli etta "onhan sulla aiti varmasti kaikki tarvikkeet?" ja "ala aiti yrita tehda mitaan sellaista kakkua mita et ole ennen tehnyt". Keskelta raaka (siis tarkoituksella) mutakakku onnistui ja oli mieluinen. Kun koulu alkaa helmikuussa niin sitten pidetaan viela toiset juhlat minne kutsutaan kaikki luokkakaverit.

Nama tytot ovat niin vakiovakea meilla etta melkeinpa ne ovat omia kaikki :-)

Uuden vuoden vaihdetta vietettiin nuotion aarella tikkupullaa ja perunoita paistaen. Yolla herattiin siihen kun norsu oli tullut meidan portista sisaan. Nigel kavi ajamassa sen pois, korjasi portin ja sitten istuttiin ensimmaisella uudenvuoden aamu(yo)teella kun kuultiin kolinaa portilta taas. Norsu taas.

Norsuja on ollut nyt tosi paljon liikkeella. Muutama paiva ennen joulua menin Emman kanssa pyorailemaan ihan vaan meidan portin ulkopuolelle vahan ennen kuutta illalla. Pysahdyttiin vajaa sata metria meidan portista laittamaan Emmalle pitkahihaista puseroa paalle ja siina satuin katsomaan vuorille/metsaan pain. Saman vajaan sadan metrin paassa meista olevien puiden oksien ylapuolelta nakyi lehtia kurkotteleva karsa! Emma taisi tehda oman maastojuoksuennatyksensa juostessaan kotiportille.

Tyot alkoivat tiiviina heti vuoden vaihteen jalkeen. Kirurgian kurssien suosio on kasvanut koko ajan, nyt varataan jo maaliskuun ja huhtikuun kursseja. Residentti-elainlaakarimme satutti polvensa ja on sairaslomalla kaksi viikkoa ja pitka-aikaisvapaaehtoinen Maiju lahti takaisin Suomeen eika tammikuun ekalle kurssille ollut muita vapaaehtoisia tulossa. Onneksi IPANin elainlaakari tuli avuksi leikkausaliin ohjaamaan. Sain tanaan jannittavan ehdotuksen spostiin; minua pyydettiin pitamaan viikon kirurgiankurssi Nepalin elainlaakikseen elokuussa. Mieli tekee lahtea mutta saa nahda onnistuuko se aikataulullisesti.

Joulunaikaa

Tapaninpaivana joulupuurovanukkaalla

Jouluaamuna joulukuusen alta loytyi - Barbie-rullaluistimet...

... ja Barbie-pyora - voi ihanuutta!

Joulusypressin alle oli joulyona ilmestynyt kaikenlaista pinkkia ja lilaa...

Koti valmistautuu jouluun

Aatonaatto uima-altaalla

Happy Christmas! Iloista joulua!

Merry Christmas / Iloista Joulua

Christmas holidays begun last week when Emma's school semester got over. The last week of school was filled with the most amazing Christmas programs most of which we parents we also able to enjoy. Starting from the Junior School Nativity Musical (three performances), there was a formal whole school Christmas dinner followed by music-drama "Snow White and the Seven Dwarfs" (acted by the teachers & staff as a treat to the children), Christmas carol service outside in candlelight under the bright star sky where parents and neighbours where also welcome (I got tears into my eyes when Emma, dressed as an angel, holding a candle sang "Away in a manger" - the Carol service outside in candle light with some 500 people together really felt like something that can make THE Christmas tradition - like having Christmas morning rice porridge at my grandmothers place with all my cousins, uncles and aunties used to be for me). The children had also Christmas parties (with party food!) in the classrooms on the second last day with Santa Claus visiting as well. The dedication and creativity of the teachers at Hebron school is simply outstanding!

"We are very careful little angels..."

Christmas has been slowly arriving home to the Hill View Farm in Mavanalla. I did not do any Christmas decorations to our Ooty apartment but have been enjoying to decorate the newly renovated house in Mavanalla on weekends. During the weekdays we have baked gingerbreadbiscuits (all that have been made are already eaten up so need to do lot more still) and made Christmas cards in Ooty. Saara was not much interested in the baking but she did some heavy-gluing artworks. Everybody has enjoyed eating the gingerbread dough!

My big Christmas wish came true yesterday - Nigel managed to arrange carpenters to make us a 'recycled' dining table. Made of an old door and some roof-supporting poles that became useless during the house renovation. The carpenters considered my idea and design very strange but I really like our big dining table that fits ten and has a story as the door and poles are from the time when Nigel and his father were building the original house.

The Table of Stories - waiting for polishing & Christmas dishes

My parents and sister will come on the 21st December and stay over the New Year. Christmas menu will have some of the traditional Finnish Christmas dishes; swede casserole, carrot casserole, beetroot salad but also some new ideas and modifications according to what is available here (couscous & fruit filled capsicums, nut&tofu bake...). For my father's sake will have ham as well but only from a can... Santa Claus gets here only at night so we'll open presents in the Christmas morning and have rice porridge made by mother and British Christmas cake as always in Nigel's family.

Christmas tree - will be real tree, a cypress - like we always have it. I stocked quite a lot of Christmas tree decorations last year from Finland and now that our roof has been raised we can have even bigger tree than before...